Kategoria Kirjailijat

Maaliskuussa kukkivat muistilaput

Miesmuistin ilmestymisestä on kulunut kuutisen viikkoa ja kirjailija itse alkaa jo pikku hiljaa ottaa etäisyyttä kirjaan ja sen henkilöihin. Tuoretta romaania ei tietenkään pääse kokonaan karkuun, sillä siitä kysellään haastatteluissa ja sitä kommentoidaan lukijapalautteessa. Miesmuistin henkilöihin ja juonenkäänteisiin suhtautuu kuitenkin itse eri tavalla kuin synnytysvaiheessa, koska ajatukset ovat jo siirtymässä seuraavaan tarinaan. Tällä viikolla olen […]

”Nyt kun jäät oloneuvokseksi”

Olen jäämässä muutaman päivän kuluttua koko loppuvuodeksi kirjoitusvapaalle. Se tarkoittaa käytännössä suunnilleen sitä, että jään pois kuukausipalkatusta päivätyöstäni ilmastoidussa toimistossa ja yritän tulla toimeen kirjoittamalla kirjallisuutta karusti kalustetussa kammiossa. Ihmiset reagoivat asiaan eri tavoin, mikä on toki ymmärrettävää, sillä kirjailijan työ on ammatillisesti ja etenkin ansaintamielessä melko epämääräinen käsite. Myös kirjoittamisen yhteyteen kytketty sana ”vapaa” […]

Seitsemän askelta kirjoittajasta kirjailijaksi

Kaikissa uskottavissa itsensä kehittämisen metodeissa otetaan 7 tai 12 askelta, joiden lopputuloksena on entistä parempi ihminen. Jokaisella on oma versionsa omine vaiheineen ja mantroineen. Nyt kerron askel askeleelta, miten polku kirjoittajasta kirjailijaksi minun kohdallani eteni. Tällä hetkellä ollaan kohdassa 7,5 ja ensi vuonna kirjoittajalla on ensimmäistä kertaa elämässään mahdollisuus kokeilla kirjoittamista tosissaan, päivätyönä ja ammattina. […]

Pari sanaa romaanin nimeämisestä

Huolimatta siitä, kuinka paljon itse kirjasta pidänkään, en voisi koskaan antaa romaanini nimeksi He eivät tiedä mitä tekevät. Samaa sarjaa ovat Kaikki se valo jota emme näe tai Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. Olen nimittäin erittäin jyrkästi sitä mieltä, että romaanin nimen maksimipituus on kolme sanaa. Olen vakavissani. Romaanin nimi voi olla arvoituksellinen tai […]

Miten kirjani ovat syntyneet? Hitaasti.

Sain kutsun Suomen Kirjailijaliiton juhlavuoden tilaisuuteen, jossa minun pitäisi puhua aiheesta ”miten kirjani ovat syntyneet”. Tilaisuus järjestetään vasta maaliskuussa, mutta aloin pohtia aihetta jo nyt, kun se oli piakkoin ilmestyvän Miesmuisti-romaanini viimeistelyn takia muutenkin mielessäni. Vastaus kysymykseen on tietenkin helppo. Kirjat syntyvät hitaasti. Omalla kohdallani suorastaan piinallisen hitaasti. Usein lähtökohtana on yksi tai useampi avainlause. […]

Katsaus vuoden 2014 lukusatoon

Vaikka olen bloggaajana saavuttanut jo lähes äärimmäisen bloggaamattomuuden tilan, rikottakoon hiljaisuus kuitenkin jo perinteeksi muodostuneella vuodenvaihteen kirjakatsauksella. Päättyvän vuoden 2014 aikana tuli luettua kirjoja suunnilleen saman verran kuin aiempinakin vuosina, eli 50 teosta. Tai 49, jos ollaan tarkkoja, sillä tätä kirjoittaessani nobelisti Patrick Modianon Villa Triste on vielä hieman kesken. Luetuista ehdoton pääosa oli jälleen […]

Mikä on kirjasi sanoma ja muita hankalia kysymyksiä

Olin eilen paikallislehden haastateltavana. Toimittaja oli ammattitaitoinen ja mukava, jutustelumme aiheet kimmahtelivat kirjan kirjoittamisesta urheiluharrastuksiin ja pikkukaupunkilaisuudesta kosmiseen angstiin. Puhuin paljon ja asiasta toiseen ponnahdellen, kuten minulla innostuessani on tapana. Yksi toimittajan esittämä kysymys aiheutti kuitenkin spontaanin katkoksen kirjailijan puhetulvassa. Mikä on kirjasi sanoma? ”Öö, tota, mä olen ajatellut että siinä kerrotaan niinku sillai ehkä […]

Seppälää, Turkkaa ja muuta kevyttä kesäluettavaa

Olen kenttähavaintojen ja tiedotusvälineiden perusteella päätynyt siihen käsitykseen, että suomalaiset ahmivat kesälomillaan erityisesti dekkareita, pokkareita ja muuta maailmaasyleilevän otsikon ”kevyttä kesäluettavaa” alle määriteltävää kirjallisuutta. Itse luen dekkareita varsin harvakseltaan, mutta lomaa viettäessäni allekirjoitan täysin keveyden vaatimuksen. Tänä kesänä olen lukenut mm. Juha Seppälän, Jean Rhysin, Mikko Rimmisen, Bo Carpelanin, Toni Morrisonin, Pauliina Rauhalan ja Tuomas […]

Haastattelussa nuori kirjailija vuosimallia 2005

Uusia kritiikkejä ja haastatteluja odotellessa (toivossa on hyvä elää) voi lukaista vaikkapa Turun Sanomien haastattelun vuodelta 2005. Muistaakseni kyseinen juttu liittyi johonkin lukiolaisten kirjallisuusprojektiin, eli jos jotkut nahkatakkisen kirjailijanplantun kommentit tuntuvat nuorilta ja innokkailta, niin journalistinalku oli sitäkin nuorempi ja innokkaampi. Viimeisen repliikin viisauden allekirjoitan toki edelleen, yhdeksän vuotta myöhemmin: ”Nykymaailma on lyhytjänteinen, halutaan nopeasti […]

Harhaanjohtava otsikko on paras otsikko

Mediakriittinen sarjamme ”harhaanjohtavat otsikot, huonot jutut” jatkuu! Tuoreen Anna-lehden kannessa oleva otsikko näyttäisi kertovan jostakusta, joka on piiskannut itsensä vuodessa kilometrejä nieleväksi maratoonariksi. Se luonnollisesti kiinnostaa minua, kuten kaikki juoksemiseen liittyvä. Selaan malttamattomin pikku kätösin lehteä saadakseni lisätietoa tästä urheasta minäkertojasta, joka on suoriutunut hurjalta kuulostavasta 42 kilometrin tavoitteesta. Kannen otsikon ja jutun välillä on […]